Hunaja on ollut niin ihmisten kuin useiden eläinlajienkin energianlähde tuhansien vuosien ajan. Hunajaa on käytetty paitsi syömiseen myös uskonnollisissa menoissa ja sillä on ajateltu olevan maagisiakin voimia. Suomessa mehiläisiä ei elä luonnonvaraisena, mutta niitä on kasvatettu meilläkin 1700-luvun puolivälistä lähtien. Hunaja valmistetaan niin, että kun mehiläiset keräävät mettä kukista, ne tuovat sen takaisin pesäänsä. Kennoissa mehiläiset aloittavat hunajan prosessoinnin itse tuottamiensa entsyymien avulla. Samalla medestä haihtuu vettä tehden siitä koostumukseltaan paksumpaa. Mehiläishoitaja poistaa hunajan päälle muodostuneen vahan, jonka jälkeen tuote siivilöidään, toisinaan myös lingotaan ja pakataan myyntiä varten astioihin. Hunajaa myydään sellaisenaan, mutta siitä valmistetaan myös useita erilaisia jatkotuotteita.

Hunaja tekee hyvää

Hunajan terveysvaikutukset on tiedetty pitkään ja jo antiikin Kreikan urheilijat käyttivät hunajavettä urheilujuomana palautuakseen suorituksistaan. Energian lisäksi hunajalla on todettu olevan muitakin etuja ja lisäksi useiden uskomusten mukaan kyseessä on aine, joka auttaa moneen vaivaan. Sitä on käytetty muun muassa jo vuosisatoja yskän hoitoon ja edelleen hunajaveden juomista suositellaan flunssakauden aikaan. Lisäksi hunajan sivutuotteena valmistuvaa propolista, eli kittivahaa käytetään haavojen parantamiseen. Se sisältää useita erilaisia bakteereita karkottavia yhdisteitä, mikä nopeuttaa ihovaurioiden paranemista. Hunajaa voi käyttää myös kosmeettisena tuotteena. Sen sisältämät entsyymit auttavat ihoa uusiutumaan ja hunajaa käytetäänkin niin ihon kuorintaan kuin kosteuttamiseenkin. Hunajaa voi käyttää iholle sellaisenaan tai valmiiksi johonkin ihonhoitotuotteeseen sekoitettuna.

Hunajan hyvä energia

Hunajan monia terveysvaikutuksia ei sovi kiistää ja se onkin paljon terveellisempää kuin eniten käyttämämme makeutusaine eli puhdistettu sokeri. Hunaja sisältää kuitenkin myös paljon sokeria ja sitä kautta energiaa. Hunajan maku tekee siitä kuitenkin tavallista sokeria makeamman, joten makeutusaineena sitä tarvitaan määrältään vähemmän kuin tavallista sokeria. Sata grammaa sokeria vastaa noin 70 grammaa hunajaa, joten ero on melkoinen. Myös hunajan maku on monen mielestä miellyttävämpi ja pehmeämpi kuin sokerin ja sen ekologinen jalanjälki on sokeria pienempi. Makeutensa vuoksi hunaja sopii mainiosti myös lahjaksi sellaisenaan kauniissa lahjapakkauksessa tai siitä voi valmistaa vaikka makeisia tai leivonnaisia merkkipäivää juhlistaakseen.